perjantai 6. huhtikuuta 2012

Jesus, I feel for you!

Varuiks vielä tänään jatkoin angstia. Pohdin kaikki aiemmat mokailut ja ryvin siinä "mullei oo edes vessapaperia!!"-paskassa siihen malliin, että tän illan soittolistasaldo on vahvasti siirappimaista.

Mulla ei oikeesti oo vessapaperia, vaan joudun käyttämään Arvostele mun illallinen Suomessa-ohjelman sponssaamia serviettejä hanurin huuhteluun. Mä oikeesti menin siihen show'hun! Koska rrrakastan sitä konseptia! Sit ku se tulee telsusta ulos ni kuolen häpeään.

Mut hei, jatkettaisko angstilla? Peruin kaiken sosiaalisen tänään ja nautiskelin omasta huonosta seurastani. Hogasin, et viikon päästä tulee tyyppi takas, ja koska se ei oo mun kaltainen kaikki yksityisasiat intternetsussa jakava yksilö, ni mulle tullee varmaan ihan luonnollinen olo vastata sen "No mitäs sulle? Mitä oot puuhannu alkuvuoden?"-urkintoihin, et eihän täs midistä. Käväsinpäs tossa viiden viikon päihdehoidossa, lopetin vakkariduunin, käväsin Jorvissa yöpymässä lääkeövereissä, aiheutin perheelle ylimääräsiä sydämentykyksiä ja oon ihan muuten vaan ollu pikku paskiainen. Ja kans oon miettiny, et pitäiskö meiän tapailla enää koska ei me mun mielestä olla avioliittomatskua? Ei sillä että sitä pitäis edes funtsia mut hei, nainen ku oon ni varuiks pohdin ajatuksillani kaikki asiat vituiks! Hip hurraa! Hassuintahan tässä on se, et se tyyppi ei varmasti oo menettäny yhtään yöunta meidän takia, koska miks sen ois pitäny? Mitään meitä ei ole. Mä oon kuitenkin naismaisesti sen tehnyt. TERVETULOA TAKAS! Viikon päästä saatte lukea Ekin bloggaamat yhyy, miehet on kakkanaamoja-päivitykset.

Okka, oon nyt niin superangstituulella, että torjuin Kaukon pyjamabiletarjouksen ja duunivuoron Davistolla. Mut hei, eks joskus saa olla näin kiukkunen? Märehtiä omassa vitutuksessa niin että tolpat kolisee ja Mertaranta huutaa? Olla vastaamatta puheluihin, koska ei kestä niiden läheisten tsemppauksia paremmasta huomisesta? Olla omalla kotisohvalla tukka likasena ja piilottaa hymy koiralta, (huonosti) joka kiikuttaa ton lelun aina vaan uudestaan ja uudestaan mun syliin, vaikka oon jo joku sata kertaa heittäny sen pois! Ja lopeta toi hännänheilutus!!

ikivitunsinkku Eki, joka on valmis turpaanvetoon.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti