16. luukku

"Tekemätöntä ei saa tekemättömäksi"

 Olen äärettömän pahoillani, että 16. luukku muuntautui seitsemänneksitoista. Jotennii unohtui! Ja nythän se itseasiassa on kahdeksastoista... OopS! Paska bloggaaja, sanon mie.

 Mistähän mä voisin tänään nillittää? Hmm. No ainakin siitä, että saikuttelu jatkuilee. Eli jouluun asti pitäis olla peli pois. Tylsä ajatus syystä, että tähän aikaan vuodesta on kiva tehdä töitä. Joulusesonki takaa ruuhkan ja ihmisten hötkyilyä on mukava tiirailla. Mutta toisaalta lepo: onko olemassa parempaa?

 Suht lungit päikkärit ja tyypin kyydillä koira hoitoon mummolaan. Wuhuu! Illan menu: täytetyt paprikat riisillä, jauhelihalla ja krhäm bunjsuurilla. Se olis riittänyt, mutta eiiii! Ei ei ei. Lisäksi tietty uuniperunoita kana- ja kinkkupekonijauhelihakastikkeilla. Jälkimmäinen oli siis true mies-ruokaa. Huh! Too much is too much! Onneksi James Bondin toilailut ja ristiin rastiin panemiset antoivat hyvän tekosyyn maata sohvalla ja kärsiä ähkystä. Mut hyvää oli! Ja kauppareissukin meni tasa-arvoisesti puoliksi maksettuna. Ja koska ruokaa tuli niin saatanasti, saa huomisellekin tekosyyn käydä ruokatälleillä. Jiuh!

 Joulu on viikon päästä ja ulkona sataa vettä. Missä viivyt, lumi?? Täällä aletaan olemaan huolissaan! Sateessa vituttaa eniten se, jos on snadisti liian pitkät farkut ja ne perkeleen lahkeet menee koko ajan kengän alle. Sit ne kastuu ja likaantuu ja jossain vaiheessa hajoavat. Uusien housujen kohdallahan niitä jaksaa ärsyyntyneenä nostella, mutta jossain vaiheessa usko ja toivo on mennyttä. Hyvästi siistit lahkeet. VOI NÄITÄ ELÄMÄN TAKAISKUJA!

 Kaukelsson kaiketi bloggaa lauantain horinat, jos se huomenna kykenee. Sillä oli sukubileet, kuinka nastaa! Onkohan sillä huomenna krappendaali? Kuinka jännää! Tännehän se uhkas tulla vielä jatkoille, mutta mä taidan olla jo goijjaamassa kun se keturi päättää kapakkikierroksensa. Olen niin kunnollinen, aijjai. Panacodit kehiin ja zzz, ni sit oon huomenna hehkeä illallisvieras.

 Lähikapakit taitaa olla suht ruuhkaisia tänään, mut Ekiä ei niissä näy. Ei tiskin kummallakaan puolella. Huomenna voin sit moralisoida ihmisten "Oijjoi, kaamee darra. kuolen. ja rahatki meni. ja turpaan tuli."-päivityksiä kehoittamalla heitä kasvamaan aikuiseksi. Koska oon just tasan paras ihminen opastamaan näissä asioissa.
Itse asiassa, oon kyllä miettinyt, että perustais semmosen konsultointifirman, ihmiset soittais sinne kun tarvitsisivat apua arjen karikoissa, minä neuvoisin kaikista vakuuttavimmalla äänelläni ja keräisin mahtifyrkat. Heleppoo ku heinänteko!

 Nonni, nyt vielä loppuun haluaisin antaa ilmaisen vinkin: jos te käytte jotain teiniangstia läpi esim. 03.08.2009, niin älkää käyttäkö jonkun kirjan tyhjiä takakansia päiväkirjana. Älkää varsinkaa, jos aiotte tulevaisuudessa lainata sen kirjan tyypille. Joka väittää, ettei lukenut niitä. 

Mut anyway, eihän tuossa yllä taida mitään mielenkiintosta olla, ehkä sit vaik joku biisi hä? 

My name is Eki, Eki Eki.