En osaa päättää lausetta. Syön toista päivää niljakkaita jämähtäneitä valmisravioleja suoraan kattilasta lounaaksi. Kaikki muu on jo pakattu. Yritän pysytellä rauhallisena toistamalla mantraa "Vittu mitä paskaa". Eniten syö, että asiat, jotka minun pitäisi hoitaa eivät hoidu muiden takia.
Samaan aikaan, kun minä hakkaan kaupan tupakka-automaattia ja huudan mustalle kassaneitimiehelle sekä kerään paheksuvaa jonoa taakseni, syö kuski Heinolassa lounasta, vaikka sen pitäisi olla jo Helsingissä. Ehkä parin tunnin päästä. Ehkä.
Samaan aikaan ihminen Espoossa miettii, haluanko mä sängyn tai sohvan vai vain toisen vai en kumpaakaan.
Samaan aikaan minä etsin kartasta kaatopaikan osoitetta ja paljonko maksaa, että sinne vie sängyn, sohvan ja television sisäisen äänen huutaessa vuoron perään Isä meidän-rukousta ja Helvetin Perkelettä.
Sitten vedän äidille puhelimessa raivarit. Tavallaan aiheesta, mutta tilanne on saavuttanut jo sen pisteen, jossa on turha enää rypistää, koska kurat ovat jo housussa. Kirjaimellisesti, jos tämä ravioleiden syöminen jatkuu vielä useammankin päivän.
Tunnin päästä jo väsyttää. Samaan aikaan kuski syö todennäköisesti vieläkin lounasta. Huonekaluasia on selvinnyt. Kattila on tyhjä. Tekisi mieli täyttää se vodkalla.
rakkaudella,
rakkaudella,
Kauko
...myöhemmin samana päivänä...
Seitinohut V-edätyksen maku oli tässä päivässä. Sukulaismies soitti viikko sitten, että Nummi-Pusulassa tarvitsee kahta muutaman tavaran kantamiseen ja palvelus palveluksesta. Hän kuskaa minulta sohvan, minä autan niissä tavaroissa. Päästiin juuri ennen pimeän tuloa hylättyyn leirikeskukseen metsän keskelle ja tottahan se puhui, oli siellä muutama tavara, joiden kantamiseen tarvitsee kahta. Loput koko omaisuudesta eli pakettiautollinen plus peräkärryllinen olikin sellaisia tavaroita, joita pystyi kantamaan ihan itsenäisestikin. Valoa riitti puolikkaan pakettiautollisen pakkaamiseen. Sitten tuli pimeää.
Metsätiellä pysähdyttiin hoitamaan avaruuspelkoani ja astuttiin autosta ulos pimeään ihailemaan. Kaksi tähdenlentoa, joita en koskaan olisi nähnyt kaupungista käsin. Enkä silmin. Toivon jotain parempaa. Epämääräisesti ja pään lyödessä tyhjää.
Ajettiin kahden auki olevan huoltoaseman ohi sukulaisen todetessa jokaisen kohdalla "Toi olis ollut muuten hyvä paikka". Kolmas oli mennyt kiinni kymmenen minuuttia aiemmin. Veikkolan Nesteeltä sai savulohi-muna-ruikkarin ja sen iltapäiväkahvin. Olin unohtanut miltä maailma näyttää Kehä 3:sen ulkopuolella. Näyttää muuten just siltä, miltä sen kuvitteleekin näyttävän. Pillurallia ja Nesteeltä tupakkaa ja munkkipossu ja sitten pihalle ihmettelemään alaikäisten perseitä, joita valkoiset strech-farkut puristavat kasaan.
Kostoksi maailmalle mm. siitä, etten ehtinyt enää "yökyläilemään", hain kaupasta kaksi lempparikundia Benin ja Jerryn mukaani aka. vedin puol litraa ällömakeaa jätskiä puoleen tuntiin niin, että lämmin suihku, jonka otin ennen sitä oli ihan turha reissu. Jo palelee taasen.
Seuraavaan on enää vuosi.
...myöhemmin samana päivänä...
Seitinohut V-edätyksen maku oli tässä päivässä. Sukulaismies soitti viikko sitten, että Nummi-Pusulassa tarvitsee kahta muutaman tavaran kantamiseen ja palvelus palveluksesta. Hän kuskaa minulta sohvan, minä autan niissä tavaroissa. Päästiin juuri ennen pimeän tuloa hylättyyn leirikeskukseen metsän keskelle ja tottahan se puhui, oli siellä muutama tavara, joiden kantamiseen tarvitsee kahta. Loput koko omaisuudesta eli pakettiautollinen plus peräkärryllinen olikin sellaisia tavaroita, joita pystyi kantamaan ihan itsenäisestikin. Valoa riitti puolikkaan pakettiautollisen pakkaamiseen. Sitten tuli pimeää.
Metsätiellä pysähdyttiin hoitamaan avaruuspelkoani ja astuttiin autosta ulos pimeään ihailemaan. Kaksi tähdenlentoa, joita en koskaan olisi nähnyt kaupungista käsin. Enkä silmin. Toivon jotain parempaa. Epämääräisesti ja pään lyödessä tyhjää.
Ajettiin kahden auki olevan huoltoaseman ohi sukulaisen todetessa jokaisen kohdalla "Toi olis ollut muuten hyvä paikka". Kolmas oli mennyt kiinni kymmenen minuuttia aiemmin. Veikkolan Nesteeltä sai savulohi-muna-ruikkarin ja sen iltapäiväkahvin. Olin unohtanut miltä maailma näyttää Kehä 3:sen ulkopuolella. Näyttää muuten just siltä, miltä sen kuvitteleekin näyttävän. Pillurallia ja Nesteeltä tupakkaa ja munkkipossu ja sitten pihalle ihmettelemään alaikäisten perseitä, joita valkoiset strech-farkut puristavat kasaan.
Kostoksi maailmalle mm. siitä, etten ehtinyt enää "yökyläilemään", hain kaupasta kaksi lempparikundia Benin ja Jerryn mukaani aka. vedin puol litraa ällömakeaa jätskiä puoleen tuntiin niin, että lämmin suihku, jonka otin ennen sitä oli ihan turha reissu. Jo palelee taasen.
Seuraavaan on enää vuosi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti