ÄRSYTTÄVÄ EKI ÄRSYTTÄÄ TAHALLAAN

Mä meen nyt suoraan asiaan:

MÄ OON ÄRSYTTÄVÄ.

Mulla on meneillään terveyskausi, joka koskettaa eri osa-alueita surkeassa elossani; syön terveellisesti, liikun paljon, laitan kotia, jaksan hymyillä, en juo, jne..
Ensimmäisen viikon pystyin oikein kuulemaan, kuinka sisäelimeni supattivat keskenään:
"Herranjumala! Mitä täällä tapahtuu?! Maksan alueen tulva näyttää laskeneen ja sydämen parin kuukauden maratonpumppaus näyttää saavuttaneen päätepisteensä! Mitä ihmettä!?"

Jeah. Ja energiaa piisaa. Jumalauta sitä piisaa.

Himassa oon vaihtanut järjestystä, putsannut pattereiden välit, jynssännyt hellan ja katsellut ympärilleni ihailevasti huokaillen.

Kaikki alkoi kun sain uuden, pyöreän, keittiönpöydän. Tai itseasiassa kaikki alkoi helmikuun 14. 1984 kun synnyin.
Anyway, keittiönpöydän (4D-nainen, joka rakastui pöytään strikes again!) inspiroimana päätin ottaa itseäni niskasta kiinni. Pari kuukautta meni semmosilla merillä seilatessa, että normaalisti Eki istuis tälläkin hetkellä jonkun parantolan päiväkirjahuoneessa kirjaamassa päivän tunnetiloja. Vaan ei tällä kertaa.

Tämänkertainen ryhtiliike alkoi ilman mitään lääkitystä tai alla olevaa hoitojaksoa. Vittu asiaa! Katotaan, mihin asti jatkuu.

Tyyppi tulee parin viikon päästä takas. Ei sillä, että laskisin päiviä. Lasken tunteja.

Tiäkste, mä oon semmonen siivooja täpinöissäni, että mä alotan tiskaamalla, löydän tiskipöydältä eteiseen kuuluvan tavaran, vien sen paikalleen, huomaan eteisen olevan sotkuinen, alan siivoamaan sitä, muistan pyykit, laitan ne kuivumaan ja vaihdan lakanat, pyyhin pölyt makkarista, heitän lisää pyykkiä koneeseen, käyn tupakalla, järkkäilen parveketta, sisälle päästyäni kastelen kukat, löydän kahvikupin, palaan tiskipöydälle ja hogaan, että kaikki on kesken. Normaalisti se vituttais,

MUT EI NYT KOSKA ENERGIAA PIISAA!

Tällä hetkellä oon just niin aurinkoinen ja iloinen, että muita ihmisiä varmasti vituttaa. Ihan ilmeitä myöten musta huokuu reippaus ja elämänhalu. Ja se ON tosi ärsyttävä piirre ihmisissä. Edes mun koira ei näytä arvostavan kun kuljen himassa peukku pystyssä ja hoen: "Hyvä buugi, beibi." Mä siis itse VIHAAN ihmisiä, jotka pilaa mun angstin olemalla sillai et hei elämä on fantsuu ja sateenkaaret on kauniita! Tekis joskus mieli leipoa niitä lättyyn ja sanoa, että sateenkaaret on rumia ja elämä haisee.

MUT EI NYT KOSKA ENERGIAA PIISAA!

Tähän energiapiikkiin saattaa tulla pieni itkunotkahdus torstaina, kun kohdallani ikäviisari kääntyy kahteenkymmeneenyhdeksäänvoivittumitäpaskaa. Sitä itketään torstaina.

MUT EI NYT KOSKA ENERGIAA PIISAA!

Nyt oon taas vapaapäivänä töissä, tosin täällä ei ole tekemistä, sillä sunnuntaina ollessani vapaapäivänäni töissä, siivosin kaiken. Normaalisti Eki nillittäisi jos muut ovat jättäneet sotkuja jälkeensä,

MUT EI NYT KOSKA ENERGIAA PIISAA!




Mä oon ärsyttävä. Kohta pääsen kotiin siivoamaan jotain, hymyilemään itsekseni ja juomaan vihreää teetä. Huomenna jaksankin taas kävellä megalenkkejä koiran kanssa ja tulla töihin.


Huhhahhei, joks te ootte alottanut kevätsiivouksen hä?

ENERGIA-EKI

ps. toi biisi on kehissä ainoastaan biisinnimen takia, ei noiden vatsalihasten takia... Ei siis liity mitenkään mun selibaattiin... Ihan vaan hyvien vibojen vuoks... Oho, meni selittelyks.