Biggest Loser skippaa pihatalkoot

Ah noita pihatalkoissa ahertavia naikkosia. Onhan niitä siellä vissiin jopa kaksin kappalein. Itsehän en jaksa näinä päivinä oikeastaan yhtään mitään. Duunissa vaihtuu näyttely ja kyl mää oon niin kauhian väsyny helevetti, ettei taas tosikaan. Rakentamista rakentamista maalaamista kittaamista (ei sitä juomisjuttua vaan seinän reikiä, harmi sinänsä) maalaamista maalaamista maaaaaläääääh
Lisäks on tietenkin mainostamista eli suomeks sanottuna juokset tuolla kesäisessä kymmenessä asteessa keskustaa ja hipsterikaupunginosia ympäri lyömässä julkkaa ja esitettä joka seinään ja laariin, jotka tuulikaapeista ja muista eteishalleista löydät. Mut siistii on edelleen! Meillä on niin hyvä duunijengi, etten vois melkein parempaa toivoa. Kaikki erityisiä (just sillai niinku äitit ja iskät vastaa, kun kysyt oonks mä jotenkin outo tai viallinen vai miks on niin vaikeaa ja ne sanoo, että et oo, sä oot vaan erityinen), erilaisia ja silti samanarvoisiÄH Nyt menee jo siirapiks.

No mutta enivei on selvää, ettei paljo nappaa työntää pelarkooniaa multaan tuolla pihalla selkä kyyryssä enää hommien jälkeen. On niin paljo muutakin tekemistä, kuten esim. katsoa maailman parasta tositeeveetä elikä Suurin Pudottajaa tai yrittää palata poikaystävän kans kimppaan tai pestä maalitahroja käsistä jaloista naamasta housuista paidasta ja leikata varpaankynsiä (hehe, kirjoitin ensin känsiä, niin työmies Kaukokaan ei ole) tai ensin ajatella kuolemaa ja sit olla ajattelematta ja tehä ihanaa ruokaa (joo en laita ohjetta, ettei tästä nyvvaan tuu ruokaplokia, mutta linkin laitan kostoks kuitenkin ja vinkkaan vielä, että vähän pestoo ja valkosipulia öljyn följyyn ni avot) ja käydä ulkona syömässä, koska oon niin helvetin rikas, etten tiedä mihin muualle muka työntäisin nekin fyrkat. Viikon saldona oon syönyt ainakin seuraavissa mestoissa: Äitillä Tampereella, tapaksia Inezissä Tampereella, lettua ja pelmenejä Blinissä, lounasta Farangissa ja Cafe Red:ssä ja jätskitöttöröö Lintsin kaltseil. Löysin jopa Leninpuiston, että kyllä ny kelpaa selällään löllötellä ja kyttää ku muut laihduttaa telkussa (tai no oikeastaan netissä, koska ei vieläkään telkkua).

Mutta Suurin Pudottaja, jumalauta, siinäpä ohjelma! Se on niin hyvä, ettei mitään järkeä. Ihan kammottavia stooreja niillä siellä ylensyömisen taustalla. Yhdelläkin muijalla oli vielä pari vuotta sitten 2,5-viikkoinen vauva ja 5,5-vuotias tyttö ja ihana aviomies ja sit joku rattijuoppo ajoi ne kaikki kuoliaaks. Kelatkaa vähän. Voi vittu. Onko tuo ny ihime, jos ei jaksa paljon itestään välittää tai ottaa vähän suklaata joka aterialla ja aterian välissä, kun se hyökkää suoraan johonkin mielihyväreseptoreihin aivokotelossa? Puhuttiin just duunikamun kanssa, että meillä on molemmilla varmaan joku läskifetissi tms. kun tulee väijyttyä kaikki tollaset ohjelmat läpi, mutta toi on kyllä ylitse muiden. Puhuttiin myös (ehkäyhteenpalaamispoika-)ystävän kanssa, että oisko vähän mahtavaa, jos Suomessa ois läskileirejä ja mielellään vielä aikuisille. Siellä olis kesän ja palloa potkis ja järvessä polskis ja näkkäriä naamariin latois kera kotimaisen kurkun ja palais fittinä kesälaitumilta ja kaikki vallan ihailis, notta emmää ollu sua tunnistaa. Voi tsiisus (uskisblogi), että se ois mahtia!

Siellä ne vieläki niittää ja kylvää pihalla. Pientä purtavaa lupasivat kutsussa, mutta saunalla mut ois istuttamaan paremmin houkuteltu. Nyt löllöttelen mieluummin muiden löllöjen seurassa ja sit meen möllöttää suihkun lämpöseen ja peiton alle. Ugh.

Kauko, osa-aikamörssi