Suojelusenkeleitä puhtoisessa lähiössä

Aurinkotervehdys puhtoisesta lähiöstä!

Taas on viikonloppu duunattu baarissa. Enkä nyt puhu "sellaisesta" duunailusta vaan ihan perus hiivan tarjoilusta. Enkä nyt puhu SELLAISESTA hiivasta vaan ihan perus kaljasta. Enkä nyt puhu "kaljasta" vaan... Eiku wait, puhunhan.  

Bissehanoja ja energiajuomadrinkkejä; niistä oli Ekin viikonloppu "duunattu"! 

Muutaman perseelleen menneen yön jälkeen alkoi angsti nousta olkapäille muistuttamaan, että tähän olotilaan kannattaa ehdottomasti dokata yksin, sääliä itseään ja vihata maailmaa. EI KÄY! Ollaan sit väsyneen näköisiä; johan mä olen sitäpaitsi 28, silloin näytetään väsähtäneiltä! Ja myös ollaan väsähtäneitä! Jopa mun huonekasvit on väsähtäneitä! Tissitkin roikkuu!

Perjantai 10.8.

Vesimies 21.1.-19.2. 

"anna suojelusenkelillesi vapaa viikonloppu, olet rasittanut sitä jo tarpeeksi." 

Uskotteko, että mun ilme oli se ei-oo-totta-mistä-toi-tietää-mun-angsteista-ilme, jota esittelin myös kissalleni. Sitä ei kiinnostanut katseesta päätellen. Toisaalta, turkulainen kissani omaa ainoastaan muutaman ilmeen: masentunut, apea, ylenkatsova, vihainen.

Iltatöihin vaeltaessani fiilis oli semipaska, mutta kuin taikaiskusta BOOM! (Tai no, kuin semmoisesta kollegalle avautumis-taikaiskusta) olo alkoi osoittamaan good vibrationseja. Puhuminen kannattaa aina.

Uudelleen kukkaan puhjennut mieliala vain parani, kun loppuillaksi tiskin päätyyn parkkeerasi kaksi shokkivärein varustettua Krebaajaa, No Huhhuttelijaa. Kaksi Krebistelijää. KRRRREISIBAILAAJAA!

Kapinallisesti unohdin elokuvista opitun baarimikon roolin ja avauduin vuorostani asiakkaille. Joo joo, tiedän, että mun pitäisi seistä tiskin takana laseja kiillottaen ja ymmärtäväisesti nyökytellä asiakkaiden itkiessä avioeroaan viskilasiin, mutta joskus on hyvä kulkea vastavirtaan.

Palatakseni nillityksen alussa mainittuun fataaliin HOROskooppiini (tirsk!), baaritiskin helmikrebaajat ilmoittautuivat vapaaehtoisiksi suojelusenkeleikseni. Sydän sydän sydän  Nyt voisi omani, väsähtänyt enkeli, lähteä vaikkapa Kaukon kanssa lomailemaan Tampereelle!

Yritin parhaani mukaan pilata uuden mahtiboogieni toteamalla ääneen: No ni, tästä tulee varmaan ihan kiva ja rauhallinen ilta!

Puol tuntia ja: "Vitthuuu, jätkä on vittu vasikoinu mut, haluutsä turpaan?" 

Perus.

Lauantaina siskolle leipomaan, koska siskoni härskisti päätti käyttää hyväkseen raivoleivontaterapiaani. Hyvähän sen on haalia leipomisvelvotteita ja kahden vuoden ikäeron turvin sysätä itse tekeminen minulle! Hän saa kiitoksen, minä saan Tuhkimo-olon ilman lasikenkää. Haisevat converset vaan :( VOI MINUA!

Toki siinä mokkapalojen äärellä sai jubata diippejä shittejä, eli hyvä ja kepeä buugi jatkukoon. Mutta kuinka kauan tällainen voi jatkua!? Pilaisiko työyö kaiken, romahduttaisiko se rakentamani hattaralinnakkeen, jonka sisällä puhaltelen saippuakuplia ja laulan Obladi-Obladaata?

EI! Varatuilla paikoillaan istuivat taas uudet enkelini valmiina ideoimaan kaikkea kreisiä ja pistämään kaiken tarpeellisen miesten syyksi. J-Mankin oli paikalla!

Siinä tuumailtiin siihen malliin, että J-Man katsoi aina välillä parhaaksi poistua paikalta. Good thinking. 

Nämä kaksi iltaa toivat rakkaan, mutta hankalan ystäväni takaisin. Yöunet. Amen.

Varuiksi vielä testasin metsämansikanmakuista polkuani tulemalla sunnuntaina eli tänään töihin. Kyllä viimeistään krapulaiset lähiösankarit venyttäisivät hermoni ja kolkkaisivat taivaallisen autuuteni vehreämmille metsästysmaille!

What do you know. 

Suojelusenkelini olivat paikalla sunnuntaikrebaamassa. Huh. 

Työpäivä jatkuu vaikka enkelit lähtivät jo kotiin. 

Vahingosta viisastuneena en kuitenkaan aio todeta tämän päivän olleen rauh... 

Hymyterveisin,

Eki, joka Pennywise-paidan lähiöjatkoilta osti! Ai milläkö maksoin? ....Enpäs kerro. No okei, rahalla.