Tarkastakaa tää, kun multa lähti mielenkiinto.

Tänään luvassa ois vähän tota vanhaa kunnon mielikuvituksettomuusnurkkaa, jos muistatte vielä?
Suunnittelin olevani vielä kaiken kukkuraks ihan totaalisen irti ja rempasta listasta jopa seuraavat neljä, jos mun ylikireä medianukseni vaan suo.

Ai mikä medianus? No se on se keskimmäinen hermo, joka menee tonne keskimmäisiin sormiin tuolta olkapäästä. Fysioterapeuttini mukaan koko oikea puoleni on hermopinteessä. Ah, siis vain puolet mun ruhosta? Kuppi on siis puoliksi täynnä, right? Ja hei muutes, kuinka siistiä onkaan, että voin laittaa jonkun uuden sanan ton terapeutin eteen nykyään eikä tarvitse vain sanoa, että terapeuttini mukaan olen...mitä mä nyt milloinkin sit satuin olemaan?! NO ON MUUTEN IHAN HITON PÄRÄYTTÄVÄN SIISTIÄ!

Nyt mummojumppaan mummommin kuin mummot seuraavat pari viikkoa JOKA PÄIVÄ ja sit on uus aika ja katsotaan sit kuinka mun keskimmäiset aanukset on löystyneet. Tein jumpan heti tänään, kun tulin kotio ja voi jumalauta jätkät, että teki kipeetä.

No mut mennään tonne mielikuvituksettomuusnurkkaan, jooko? Ikäänku lukijakuntaa kiinnostais jotkut traagiset tukielinsairauskertomukset tai vanha suola janottaa-ihmissuhdedraamat. DAA.

• Four ways to win your heart.
• Three words you can’t go a day without using.
• Two things you wish you could do.
• One person you can trust

 

No tollasia faktoja mun tarttis nyt sit alkaa paljastamaan itsestäni ja paljastankin, jos vain maltatte, senkin uteliaat pikku undulaatit! Tai lähinnä, että hei tsirptsirp pikku undulaatit, mihin matka? Mitä mitä?

4 tietä Kaukon sydämeen on ihan pala kakkua.
Kakkupalan lisäks mun sydämeen pääsee tiskaamalla, aidosti naurattamalla mua mm. kyseenalaisilla ja törkyhuonoilla vitseillä, kauniilla sanoilla ja oikeinkirjoitetuilla teksteillä sekä pitämällä lupaukset ja olemalla paikalla silloin kuin sitä tarvitsen.

3 jokapäiväistä sanaa. Haloo? No mitä sä luulet, kun luet tätä verkkojulkaisua? Tällasia itsestäänselvyyksiä jaksa yhtään. Vittu_mitä_paskaa.

2 juttua, jotka toivoisin pystyväni tekemään. No ois kiva elää ainaskin puolet kauemmin, vaiks joksku 200-vuotiaaks edes. Tietysti niin, että vanhentuminen olis myös tasapainotettu tohon aikaan eikä niin, että oisin joku satakakskyt vuotta ihan vitun seniili ja raihnainen multisairas vaan, että se vanhuus tulis pikkuhiljaa esim. sadanviidenkympin jälkeen. Se ois kuulkaa iso askel ihmiskunnalle tollanen. Tossa ajassahan sitä oppis taikomaan ja lentämäänkin, joten vastaan toiseks jutuks mikä ois kiva pystyy hoitamaan leuanvedon. Tai mielellään useamman. Ai hitto se ois kaunista, kun vetelis vaan kevyesti jotain kolkyt leukaa kahvitauoilla.

1 ihminen, johon voin luottaa. No mut huhhuh, kun niitä on kaks?! Kelatkaa, että mulla on niitä kaks?! Äiti vai J-man. J-man vai äiti. En mä tiedä. Sanon: Jesus. Jeesukseen voi aina luottaa ainakin tarinoiden ja uskovaisten mukaan?



Eiks ollu taas ihan älyttömän hienoa käydä lukemassa? Mä en henkilökohtaisesti jaksa varmaan edes tarkastaa tätä.

t. Kauko