Joko olette nolanneet itsenne pikkujouluissa? Entäs joko on käyty hypermarketeissa menettämässä viimeisetkin hermonrippeet? Miten on, joko olette huomanneet, että joululaulujen kohdalla sanonta "Parempi överit ku vajarit" ei päde?
Tänään kohtasin yhden pahimmista peloistani. Ei, en nyt puhu potemastani trypofobiasta tai sietämättömästä sudenkorentopelostani, vaan jostain paljon kammottavammasta. Minäpä kerron:
Oli kylmä ja kirkas talvipäivä. Heräsin kiukkuisena ja melko rumannäköisenä. Aamuvessaan matkalla potkaisin imuria ja kiroilin melkoisesti. Kiroilin melkein yhtä paljon kuin edellispäivänä huomatessani jo korvapuustitaikinan kaulinneena, että kaneli on loppu. En edes tiennyt osaavani niin paljon erilaisia kirosanoja! Ihanan luovaa!
No mutta, siihen fobia-juttuun, Eki, älä jaarittele.
Huomasin pyykkivuoreni erektoituneen jo lähestulkoon maagisiin mittoihin, ja tästä suivaantuneena toppasin itseni lunta vastaan, sanoin koiralleni: "Let's boogie.", ja lähdin kera hauraiden luineni (ja innokkaan koirani) luistelemaan kohti lähintä megamarkettia. Koska comfort blueberry&shit ja bio luvil for sensitive people olivat avainsana pyykkiongelmaani.
NO NYT SIIHEN FOBIAAN, JUMITTAJA! Joo, joo...
Kaupan käytäviä vaeltaessani nauroin makeasti stressaantuneille ihmisille, jotka lauantain kunniaksi olivat pakanneet koko perheensä farkkuVolvoihinsa ja täysien kärryjen kanssa tulisivat viettämään seuraavat tunnit kassajonossa; itsehän ostaisin vain pesuaineet ja sniikkaisin ulos ennätysajassa. ...Paitsi, minähän tarvitsin uuden maskhaaran! Nappasin siis sellaisen somistajan mukaani. Ensimmäisen, joka käteen sattui ja ei muuta ku lyhimpään kassajonoon!
Ilmeisesti ihmiset huomasivat nolottavan pienen tavaramääräni, ja ihailevasti huokaillen oikein tönivät tiensä jälkeeni jonoon!
Ja PAM!
"Tässä ripsivärissä ei ole viivakoodia, muistatko tän hinnan?"
-(Fuuuuuck) En.
Nopea vilkaisu takanani kasvavaan jonoon oli virhe; minut lynkattiin pelkillä katseilla. Ne katseet sanoivat: 'Saatanan ämmä, jätä se ripsari', 'Sä et voi olla tosissas', 'Puuuh' ja 'Sinä pilasit elämäni'.
Sekunnin mietittyäni päätin kuitenkin saada tuon uskomattoman tuuheuden ja ennennäkemättömän pituuden antavan taikasauvan (tirsk! sauva!)
Siinäs sitten seisoin naama tulipunaisena, ihmisten katseiden polttaessa sivuprofiiliani ja tuskastuneita puuhkutteluja kuunnellessani. Seisoin tosi pitkään. Tuntui ihan ikuisuudelta. En uskaltanut vilkaista enää jonoa ; riitti, että tunsin painostavan ilmapiirin.
Triljoonan vuoden kuluttua kassaneiti sai oikean hinnan, maksoin ostokseni ja luikin ulos kaupasta vannoen, että aion suojella uutta ripsiväriäni henkenikin uhalla. NEAR-DEATH-EXPERIENCE!!
Huh, oli niin jännittävä aamupäivä Ekin maailmassa, että odotettavissa oli tunnerikas päivä. Niin, tyypin konekin lähti tossa 10 minuuttia sitten. Se on kolome kuukautta selibaattia luvassa. Wuppiduu.
Toistaiseksi viimeinen Ruokaklubi Tyypin kanssa meni onneksi mallikkaasti. Toki kokkasimme noin 40:lle hengelle kolmeksi viikoksi (no okei, liiottelin. Ehkä 20:lle hengelle). Tämä taas johti pakkosyömiseen, hysteriaan ja Afrikan lasten pohtimiseen. Oltiin siis kunnon porsaita. On niin elitististä ja länsimaalaista miettiä kuinka saada tyypin jääkaappi tyhjäksi ennen sen reissua. Ei auta kuin vetää herkkuruokia niin että ähky on tosiasia. Oh the crisis!
Tyyppi myös palautti sinne unohtuneen käsikoruni. Tai siis "unohtuneen" niinkuin tyyppi väittää.
Se ilmeisesti oletti, että jätin korun sinne voidakseni soittaa sille kuukauden päästä maailman toiselle puolelle hirveissä PMS-myrskyissä vaatien koruani TÄNNENYTHETI! Koska sellaisia me naiset ollaan. En myönnä mitään.
Apua! Työaika loppuu eli kerrataas vielä Ekin tulevia aiheita::
-Tyyppi läks, seuraavat kolme kuukautta silkkaa ikävää ja selibaattia
-Talvi tuli, mikä luu poikkastaan tänä vuonna?
-Pahimmat pelot ja kuinka selvitä niistä?
-Joulu on paskaa
-Mitä saavutin maailmanlopun vuonna 2012?
TSEMPPIÄ SUNNUNTAILLE! ÄLKÄÄHÄN KAATUILKO ULKOSALLA! OKKE MO!
Ah ai niin, nyt kai mun pitäis linkittää joku dramaattinen ikäväbiisi, mut en laita. Koska mulla on mainio vire!
Toppahousuistaan kuulumisia teille huuteli Eki, kassajonojen kauhu ja hormonikuningatar
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti