Varokaa heikkoa jäätä! Mmmm...

Mulla on viha-rakkaussuhde talveen.

Talvihan kauneimmillaan hivelee silmää. Silloin voi idyllisesti laskea pulkkamäkeä kuuman kaakaon voimin, rusettiluistella (jos osaa..) sydänkäpysensä kanssa, rakentaa lumilyhtyjä valaisemaan nietosten peittoamaa pihamaata tai katsella talipallojen houkuttelemia ylensyöviä pikkulintuja.

Talvihan rumimmillaan on loputtoman harmaata loskapaskaa tai miinus-ihan-liian-kylmää-saatana. Silloin voi nolosti vetää lipat ihan milloin ja missä vaan, sammua hankeen ja delata tai napata joku talviajan loputtomista virus-tartunnoista.

Tässä yks aamu herätessäni kääriydyin peittoon ja matkasin unenpöpperössä kohti aamuröökiä. Parvekkeelle astuttuani koko kroppani tajusi vallitsevat miinukset, ja kuin ohjelmoituna käännähdin kannoillani ja suuntasin kananlihaiset (?) koipeni kohti kylppäriä. Ai miks? No koska lattialämmitys. Siks. Siinäs sitte istuin pöntöllä nortti sauhuten peiton uumenissa, talven kuivaamaa ihoani ällöten ja vannoin, etten astu ulos tänään. Paitsi että ai niin, mullahan on koira. Dääm. No mut koiran kanssa lenkkeillessä voi topata itsensä sillai niinku vauvat topataan; tähdenmuotoiseksi. Ja sit hankittuaan hyvät hapot reisiin, voipi tulla kotiin ja viettää puolisen tuntia kuoriutuessaan kerrospukeutumisövereistään.

Maanantai-aamupäivän vietin terveysaseman odotustiloissa seniorimamman ripulistooreja kuunnellen.
Olisin toki kertonut rouva "Aina välillä vatsa on kovana, mutta tänään on tullut hyvinkin löysää tavaraa"lle, ettei minua oikeastaan kiinnosta, lähinnä etoo, mutta kun ääneni jäi sunnuntaina jonnekin Olarin ostarin kupeeseen niin nyökkäilin sitten kohteliaasti koko ajan toivoen, että korvani menisivät lukkoon. Eivät menneet.

Ääni tosiaan meni. Siis sillai totaalisesti, ettei tullutkaan sitä seksiä tihkuvaa käheyttä, joka joskus napsahtaa flunssan ainoaksi valopilkuksi. Tuli vain kähinää ja pihinää, joka eräänkin lukijamme mielesti kuulosti ankalta. Okei... Kaukolle soittaessani sain hänet nauramaan. "Hahahahhaaa! Vittu sä kuulostat hirveeltä! Venaas mä laitan sut kaiuttimeen! Hei kuuntele kuinka kauheelta Eki kuulostaa! Hahahahaa!" Olisin kironnut ääneen mutten kyennyt. Näinpä mieleni täyttyi hetkeksi mitä rumemmista sananparsista.

Rivien välistä voittekin varmaan lukea, etten vielä "päässyt" luistelemaan. JESS.. eiku VOI EI! Noh, uudet tällit on sovittu torstaille. Fuuuuck..

(Vale?)lääkäriltä suoraan labran kautta babysitteriksi oksennustaudin saaneelle siskonpojalle. Päärynä Grandi-laatta tuli melkoisen tutuksi. Sisko kotiin tullessaan ilmoitti tsempanneensa koko päivän. Ai mitä? kysyin. "No tätä!" Ja sit sekin laattas. Istuin siinä pihisten jotain hyi hyitä ja päätin käydä morjestamassa seinän takana asuvaa faijaa.
Faija makasi sohvakuopassaan tukka pystyssä ja nenä tukossa. Huomautin sille olkkarin ikkunan takana olevasta oravasta, joka veteli faijan pikkulinnoille väsätystä all you can eat-buffetista pähkinöitä posket pullollaan. "No mitä? Tuohan on minun ystävä." se tokas ja rupes heiluttamaan kättä ystävälleen.
Tässä vaiheessa päätin lähteä kotiin, koska ilmeisesti perheeni yllä häilyi sekä fyysisten että henkisten sairauksien aura.
Kotona perus vihreä tee- ja uniöverit. Lepohan tekee aina hyvää ja kuumat juomat kuuluvat flunssaan... Tai siis niin ajattelin, kunnes juttelin lääkärin kanssa dagen efter, eli tänään, ja hän kehoitti minua nauttimaan kylmiä juomia. WTF? Olin vallan hämilläni; uskoni moderniin lääketieteeseen kiikkui ihan skifin ja tosi skifin fiiliksen välissä.

Onneksi tämän kylmä juoma-kuuma juoma-dilemman voi ratkaista baarissa. Näinpä uhmasin tuulta ja tuisketta rämpiessäni kohti ostarin kaikuvia väliköitä tarkoituksenani treffata Kauko. Matkalla yritin kuunnella josko kadonneen ääneni heleä sointi helähtäisi jostain hangen alta, mutta ei.

Jauhettuamme perus VMP:t, siirryimme pelien ihmeelliseen maailmaan.
Pöytäfudiksessa  sain turpaani. Epäilin kyllä Kaukon "En oo ikinä kokeillut tota!" tarkoittavan "Joo, kuuluin yliopiston pöytäfudisjoukkueeseen koko opiskeluaikani, voitin EM-kultaa vuosina 2006 ja 2008, MM-skaboissa tulin kakkoseks ja tällä hetkellä omistan kolme tollasta pöytää. Aijjoo, ja olin Joeyn ja Chandlerin kämppis muutaman vuoden." 
Biljardissakin tuli köniin. Köniin saa kun tökkää mustan pallon ennenaikaisesti reikään. (TIRSK!) Ja viel kaks kertaa!

Sanoi Kauko mitä hyvänsä niin ÄNÄRISSÄ MÄ OLIN PAREMPI! Jumalauta! Molemmat menettivät neitsyytensä tänä kylmänä iltapäivänä, mut mä OLIN VOITTAJA!
Tokaan erään päästyämme luotsaamani Detroit Red Wings johti 3-0, Kaukon ja Mel Gibsonin koutsaaman New York Rangersin kunnostautuessa lähinnä likaisessa pelissä. Jatkuvasti ukot kuluttamassa jäähypenkkiä!
NAPS! sanoi sulake kun kosahti kesken kiihkeän hyökkäyksen. Peli loppui siihen. Kyllä vitutti. Sen kerran kun olisin voinut tuulettaa Jutila-hengessä ympäri lähiötä niin eiköhän mene joku saatanan sulake ja pala!
PERKELE!

No mutta, ajattelen positiivisesti; olen voittaja elämässä, sillä sain viettää laatuaikaa Kaukon kanssa pitkästä aikaa.

Pusi pusi ja parantukaa kaikki ja varokaa heikkoa jäätä! MMMMM.....

Terveisin nimim. "Ice Ice Eki"