Aivan erityisesti mulla nousee karvat pystyyn ihmisistä, jotka juttelee muka ystävällisesti ja asiallisesti, mutta piilottavat jokaiseen lauseeseen jonkun piikin tai vittuilun. Yleensä nämä henkilöt tuppaavat olemaan naisia.
Tapasin taas tuossa eräänäkin päivänä baarissa tällaisen naisen. Ajattelin, etten anna itseni provosoitua, koska samassa porukassa istutaan, yleensähän ne istuu aina samassa porukassa tai vähintäänkin tulee siihen. Ah, yleensähän ne ovat jo paikan päällä, kun itse tulee ovesta sisään. No, tässä kyseisessä tilanteessa tämä äidillinen hahmo ilmaisi juttuni ja mielenkiinnonkohteitteni olevan vähintäänkin juntteja ja minun stressaavan liikaa, kun voitaisiin vain olla ja juoda kaljaa. Vähän niinku miks sä oot tollanen? Ole erilainen, ole sellainen kuin minä haluan. Otin sellaisen humaanin linjan loppuillaksi, että olin kiinnostunut siitä ja sen elämästä ja kyselin mikä sai sut tekemään näin ja lähtemään sieltä tai menemään tonne, ja kah! sen tarina oli oikeasti mielenkiintoinen. Se oli karu, mutta elämänmakuinen ja tämä nainen kertoi sen mielellään. Tarinan jälkeen oli ihan eri fiilis koko tyypistä, että tajus miksi sillä on se kuori ja miksi se ehkä vaikutti alkuun vähän sellaselta... ämmältä?
Sitten on toki muitakin esimerkkejä. Kun pariuduin tuossa taannoin hetkeksi, sain kuulla naisilta (erityisesti miehen puoleisilta ystäviltä) kuinka sovimme yhteen ja kuinka on ihanaa ja ei kai teistä tuu sitten sellainen sohvaperunapariskunta ja et kai sä oo vaan sellanen ämmä, joka ei anna J-manin mennä mihinkään tai tehdä mitään ja tuhoat järjestelmällisesti (no ei ehkä noita sanoja käytetty ihan, hihi) kaikki hänen naispuoliset ystävyyssuhteensa. Kaikki tämä samaan hengenvetoon ja lauseeseen.
Voe tokkiinsa, just olen sellanen ämmä, että kipitäs nyt vittuun siitä ennenku tulee tattiin.
Tollaisista naisista mulla on niin paljon henkilökohtaista kokemusta, että varon hautaan asti muuttumasta sellaiseksi. On olemassa parikin naista joiden toimintaan en ole julkisesti ottanut sen suuremmin kantaa, vaikka ne ovat järjestelmällisesti ajaneet mut ulos miehensä ystävistä ja koko projektin takana on niin valtava ja järjestelmällinen suunnitelma, että vain nainen on kykenevä sellaiseen. Kyllä nainen naisen tuntee, ihan järjetöntä esittää viatonta jonkun kuukausia tai vuosia kestäneen projektin ohella. Kaikkihan menee suunnitelmien mukaan. Vai meneekö?
Mulla on paljon miespuolisia kavereita ja joillain niistä on miehestään tosi tarkkoja tyttöystäviä, jotka kokee ystävyyden niiden miehen kanssa uhkaksi asti. Mitä siinä pelätään? Että nyt mies pettää mua ton Kaukon kanssa.. tai ne jakaa jonkun kokemuksen tai keskustelun, joka vaan meidän kahden pitäis jakaa? En mä tiedä. Mä en tiedä, mutta voin lohduttaa teitä kaikkia mimmejä sillä, että jos te pelkäätte eniten sitä, että panen teidän miehiä niin älkää ny viittikö, koska fakta on, että mä panin jo. Varmaan puolet mun ystävyyssuhteista miesten kanssa on alkanut juurikin noin ja siihen varmaan on syynsä, että ne ovat käytän mieluummin sanaa kasvaneet kuin laskeutuneet ystävyydeksi. Ne joita en ole pannut niin eiköhän siihenkin ole syynsä esim. siinä, että sun miehes vaan ei ole kovin pantava tyyppi.
Suurin osa näistä miehistä ja naisista on aidosti hyviä tyyppejä, joiden kanssa ensisijaisesti on ihana olla ystävä, koska ystävyys ei pidä sisällään niitä helvetin kiemuroita, joita seurustelu tuo tullessaan. Mulla on niin hyviä miespuolisia kavereita, etten kuuna päivänä vaihtais paikkaa niiden tyttöystävien kanssa, koska silloin mä en sais niistä irti sitä mitä nyt saan. Silloin ne ois vaan kahvia keittäviä, kaupassa käyviä, liian kauan baarissa istuvia kusipäitä ja kissansilittäjiä, jotka ei ymmärrä eikä ees haluu ymmärtää. Nyt mä istun niiden kanssa siellä baarissa eikä mun tarvitse miettiä, onko se muistanut ostaa vessapaperia. Mun ei tarvitse olla paikalla näkemässä niiden luonteen koko kirjoa, koska uskokaa tai älkää, parisuhteessa sekin skaala tulee nähtyä ja sitten löytääkin itsensä tilanteesta, että voi vittu enhän mä voi olla tällainen narttu.
Loppuun vielä sanottakoon, että ne naiset, jotka ovat mut livenä nähneet voivat varmaan olla yhtä mieltä siitä, että mä olisin tällä ulkokuorella uhka oikeastaan yhtään kenellekään. Ymmärtäisin, jos näyttäisin vaikka Sharon Stonelta tai Jessica Albalta tai mitänoitnyton, mut niinku Bitch Please?
Kauko
Tää oli niinku tosi hyvä kirjoitus! En osaa perustella sen paremmin, mutta kauheesti tykkäsin!
VastaaPoistaJotenkin sait naiseuden ja mieheyden kiteytettyä tässä melkein vahingossa. Ja sen, mitä vikaa on parisuhteissa. (On niissä hyvääkin toki, en sitä kiellä).