Hipsheikkaa!
Mitäs tässä on saavutettu sitten viimeisen bloggailun? Noooo, ei paljon tai sit ihan sikana, riiputtaa kuka kysyy.
Perus paskaunilla hoidettu duuni-ilta, oikeesti oli jopa kivaa. Nyt ne hämmästyneet hymiöt käyttöön, sillä olen tosissani! On sitä niin akka, et menee ihan kikattelevaks, ku joku random-asiakas kehuu hymykuoppia ja ainakin mun mielestä flirttaa! MIESKONTAKTI! (Tuosta sanahirviöstä on pakko antaa krediitit I:lle ja M:lle, ne tajuu nää tilanteet, jotka tulee ihan puskista ja vetää koko maailman hetkeks jalkojen alta, koska kehuja on aina hyvä kuulla)
Mitäs muuta? Ei muuta. Vahvaa koomailua, tyypiltä tuli spostia mualimalta enkä seonnu ja vetäny mitään övereitä, pyjamabileet sovittu niin idioottiporukalla, et ehkä tällä kertaa en oo se vajain..? Keskiviikkona sählyyn tsekkaamaan sateenkaarimaailman senhetkinen olotila, perjantaina kummipojan uimakouluun saamaan uusia eväitä uintielämään.
Ei jumalauta, tuleeks täst positiivinen bloggaus..?! Yritän nyt väkisin miettiä paskoja fiilareita eilisestä duunista: EI. Ihmiset oli mahtavia. Duunitoveri oli vitsikkäällä päällä. Kotiin tullessa lemmikit oli kivoja. Ripsivärit asettui mukavasti. Tupakkaa meni siedettävä määrä (vähän liikaa). Kuuntelin muiden ongelmia ja selvisin hengissä.
KAIKKI OLI HYVIN.
Jos ei tää tuottanut riittävästi angstia, ni eiköhän järjestämäni serkkutapaaminen sen tee! Kaikki serkut (just ne mieleltään heilahtelevat, teretulemast!) mun kämpillä jumalauta vihaamanani viikonpäivänä, TIISTAINA! ANGSTIA JA KEITETTYJÄ KANANMUNIA TIEDOSSA!
Okei, okei, myönnän, nyt on eletty hyviä aikoja ja asiat on hyvin. Eikä ne oikeestaan voi ku parantua tästä.
Ehkä tää oli turhanpäivästä horinaa joillekin, mut ei mulle, jolle tuli mieleen talviturkin heitto 2011:
se oli jotain vitun surkeeta. Mut hei, snägärisafkaa sen jälkeen? Ja mieskontaktia?! Kuinka ekimäistä? Very Ekimäistä!
Naatiskellaan frendit, naatiskellaan (ja sydän)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti