sunnuntai 4. joulukuuta 2011

4. luukku

"Aina ku mä hyppään ja pääsen siihen hyppyrin nokalle, niin mulle tulee sellanen bon voyage -tunne, siis että mä oon kokenu tän joskus aikasemminkin."

Bon voyage, tout le monde tous! (korjatkaa, jos väärässä, merci)

Meni myöhäisiltaan nelonen, Eki vietti ihan totaalista koomapäivää tyypillä ja Kauko vaimoili jossain omg Matinkylässä. Tosu oli, että molemmat kirjuutellaan vuoropäivin; no, guess what? Things have changed! Tänään(kin) skriivaa Eki, Kauko hoitaa huomisen mikäli mummonsa kanssa vietetyltä päiväristeilyltä ehtii, kuin myös itsenäisyyspäivän. Äh, ei me olla niin rajoittuneita! Kunhan joku kirjoittaa jotain. Faktaa, tietty.

Eilisen fiilis oli vahvasti bon voyage. Parin viikon saikun jälkeen oli ilo ottaa haparoiva askel työelämään tekemällä ilta kantakapakassa. Varmaan ihan ok-ilta tiedossa, ihmisethän säästelee voimiaan ja lompakoitaan itsenäisyyspäivän aattoon! Just exactly how wrong can you go?

Työ on duunia. Ja pakko tunnustaa omaa tirkistelijäluonnetta; hassua skrollata baaritiskin takaa sitä noin 150-päistä ihmislaumaa miettien: En tunne, en tunne, oon nähny, toikin meni naimisiin, tollahan on jo muksu! Oih! Tohon olin ihastunut pienenä, en tunne, tolla ei oo salee ikää, tolle oon antanut. Ja tolle. Ai niin, myös tolle. Ihana, uuh! Eli jos joskus näette mut tiskin takana ikäänkuin omissa ajatuksissani, ajatukset menee tota rataa.

Ihan pienen hetken valtasi se 'tää on niin nähty'-olo, kun sadannennentuhannenen kerran sanot samalle tyypille, et "ihan oikeesti, mä en myy sulle!" Eikä se oo vittuilua, järjenkäyttöä vaan.

Hyvän työillan tunnistaa siitä, kun ei malttais lopettaa. Joko duunikaverit on niin mukaansatempaavia noloine tarinoineen, tai ilta on vasta aluillaan ovien sulkeuduttua. Sain ehkä liikaa faktaa kamujen operaatioista, mutta sillä mitään väliä. Varuiks vielä parin tunnin girltalkit, koska kotiin ei oo kiire (koira mummollassa viikonlopun).

Tyypillä varmasti darra, laitanpa viestin. Saanpas vastauksen. Vastaan. Saan vastauksen. Jumalauta! Pari kertaa vielä kiellon päälle ennenkuin puoliväkisin tehty, kahden tunnin yöunien jälkeen ilmoitettu: "Mä tuun sinne"

Puhdasta sunnuntaikoomaa ilman krapulaa. Taitolaji, taitolaji..

Ikinä en oo menny kakkostöihin ilman alla olevaa omaa duunipäivää, koskaan en oo hengaillut noin myöhään paskanjauhannan lomassa, milloinkaan en oo vääntänyt koomaista itseäni kenellekään, kerta se on ensimmäinenkin mennä töihin parin viikon saigonin jälkeen. Huomenna se koittaa.

Bon voyage taisi nyt johtaa harhaan, käyttäisin mieluummin sanontaa 'bon appétit'; tulipahan koettua.

-Eki the French soldier

ps. Naiset! Jos ja kun makoilette sohvalla jonkun tyypin hoteissa, ja se tyyppi ottaa tiukan katsekontaktin, pyyhkäisee jotain ylähuuleltanne, niin eikö kyseessä ole irronnut ripsi? Ripsi sitten puhalletaan sormenpäältä kauas matkaan ja toivotaan jotain?

Nope. "Sullahan on viikset"

2 kommenttia:

  1. eiks viikset pitäny ajaa jo marraskuun lopussa veks?

    VastaaPoista
  2. jep, jatkoin omaa henkilökohtaista movemberiani.

    VastaaPoista