Ekin siivouspäivä ja jouluisa aivopesu

Siivouspäivä almost ohi. Vähän niinku oma syntymä, ei tääkään olis onnistunut ilman omaa äitiä. Sydän.

 Vielä puunattavaa: keittiön-, meikkaus- ja eteisenpöydät, vaatehuone ja kylppäri. Ne on iisibiisejä -jopa houkuttelevia- tän puhtauden keskellä. Koirakin on harjattu! Eipä ole mikään rantarosvo enää!
 Iltapuhteena hoidetaan loput, nyt kun kovaääniset hommat on hoidossa, on helppo säilyttää naapurisopukin.

  Kausiluontosesti tuntuu sekä oman pään että kämpän siisteys mennä; välillä nyhjään sokeripalalla hellaa puhtaaks (toimii) ja vanhalla hammasharjalla kylppärin joka nurkkaa, toisinaan nuotit ja haarukat uinuvat pehmoisessa kissankarvapedissään sohvan alla päiviä. No jaa, olis kai semmonen tasanen meno tylsää. Tai no, en tiedä. Aion jonakin päivänä kokea senkin.

 Parasta äideissä on se, että voi olla ihan tasan oma ittensä. Voi ITSE näyttää ihan rantarosvolta ja silti olla 'niin sulonen'. Ja kämppäkin voi olla kuin jonkun action-elokuvan taistelukohtauksen jäljiltä ja siltikään 'ei tää oo niin paha, ihan siistiähän täällä on'.  Mut kyllä kaikkein parasta on kun ne kokkaa. Ihan sama mitä, se on aina hyvää! Päivän menu: pihvit, potut ja paistetut, punaiset tomaatit. OIKEETA SUPERRUOKAA!!
Mitä ne siellä synnytyksessä oikeen äideille tekee....?
(paitsi, että mut on kuulemma löydetty korista, tilanteesta ja tarinankertojasta riippuen joko metsästä tai Olarin Seston, nyk. S-Market, lastauslaiturilta. Btw, mitä tapahtu Sestolle?!)

 Päivän soundtrackina toimi takuuvarmat Portishead, Giant Robot, Dj Shadow, Tori Amos ja The Clash. Kuinka helvetin hyvää voi musiikki olla?! Mudelta kuultua tasaisin väliajoin: "Tää on ihana biisi".
Nyt oma siivoilu jatkuupi superloistokkailla: Kate Bush, Ry Cooder, Cyndi Lauper ja The Bangles.
 Kuinka saatanan hyvää voi musiikki olla?!
Psst. salaa kuuntelin SOAD:a, kun mude käväs Davistolla hakemassa siivousvehkeitä (tirsk! vehkeet..), se kun ei pidä poppoosta. No, yksi huti suotakoon. Ja niin hei Daviston väki, sponssifyrkat voi laittaa tuttuun tilinumeroon, Nordea 101135-303671. Viestiin taas 'laina', niin ei tule epäselvyyksiä. You know the thrill.

 Tänään ajattelin asentaa joulutähden. Kuulitte oikein. Joulutähden. Joulu on aivopessyt minut, kauppakeskusten välkkeet ja helkkeet ovat porautuneet suoraan tunnepuolelle aivojani. Oon ihan tonttu tomera! Oon ihan poro! Oon ihan pukkina! ANTAKAA MULLE KUUSI TAI MÄ KUOLEN!!!
 Okei, ei nyt mennä ihan tonne manian puolelle. Älkää joulunvihaajat hakatko mua, sillä toi tähti on sininen, ja sillä on tapana hengailla tossa ikkunalla puoleenväliin toukokuuta, jolloin käyn monologin:

"Pitäisköhän toi joulutähti ottaa alas?
 -No emmä tiiä, se on kyl sininen, ei se nyt niin jouluisa oo
"Totta, totta"
-Mut kyllähän se aika tavalla on joulutyylinen
"Niinpä, niinpä"
 -Mut kivan valon se antaa
"Aivan, aivan"

 Yleensä tässä kohtaa kissa hapettaa mut, herään lattialta ja tähti on poissa. Taiteltuna pakettiinsa ja tungettuna kaappiin. Koira vielä käärii johtoa, silleen siististi läjään. Molemmat pudistelee päätään, kuulen vain yksittäisiä sanoja: "..se.. flippas.. aina sama...ens vuos... Hesperiaan."
Ainakin kaks viimeistä toukokuun 15. päivää on mennyt näin. Muistaakseni.

 No niin, täällä taas ollaan, moiks vaan! Nyt katkes ajatus täysin. Jotain kai mun piti tosta siivoilusta sanoa.

Juu eli lakanavaihtoa! Jes! Mulla on överipehmee sänky pinottuine patjoineen, tyynyjä kasoittain ja SILTI aina kun on lakananvaihtoaika, huomaan etten oo kävässytkään oikealla puolella! Sitkee staili nukkua vasemmalla. Joskus oon yrittänyt /- tai X-asentoa huonolla menestyksellä. Toki olen pyrkinyt eläinfrendieni kanssa sopimaan, etteivät he oleskelisi pedissäni, mutta usein työpäivän jälkeen sängyn oikealle puolelle on ilmestynyt mustia ja harmaita karvoja. Joko ne ovat niitä alieneita, jotka merkkaavat viljapeltoja TAI opetukseni on kaikunut kuuroille korville.
Ehkä pöllin jätehuoneestamme valvontakamerat ja otan selvää. Raportoin tietenkin teitä tästä paranormaalista ilmiöstä.

 Tamppasin myös petauspatjan. Koska on vasuri vielä vajaa -VVV- (ja koska olen oikeakätinen), tein sen oikealla kädellä. Koko kropan kiertoliikkeellä vasuri sai hengailla omissa oloissaan ja muu kroppa teki työn. Osa iskuista oli vahvasti tyttömäisiä, onneksi oli pimeää.

 Ens yö tulee olemaan fresh and clean. Unohdan lääkkeet, for sure. Toki edessä on vielä se hetki, kun hyppää parvekkeella pakastettuihin petivaatteisiin väsyneenä, ja piristyy hetkellisesti aika tavalla. Nössö-versio talviturkin heittämisestä.

 Olikohan mulla vielä muuta? (EEEEIIIIII!!!! te huudatte) No ei varmaan ollutkaan. Paitsi että pakko mennä ostaa jädeä. Näin unta, jossa toimin näin ja pakastimen tsekattuani löysin sieltä vaniljajäätelöä, johon oli muodostunut se inhottava, kumimainen, mauton pinta! Goddamit!
 Lakanat kuivumaan, mars pakastealtaille, loppuhuipennus siivoilussa, jädeä ja sit.... Sit se hyppy tuntemattomaan. Tässä tapauksessa jääkylmiin petivaatteisiin.


Äiti-kullalle tästä vielä biisi, tääkin oli "siis niin ihana" Ja se sano ton silmät kii.

Eki, joka ei tajua lopettaa.